Joku raja

Liiku säännöllisesti ja monipuolisesti. Hypi ja tärähtele, ettei osteoporoosi iske. Venyttele vastapainoksi istumatyölle. Tee intervalliharjoituksia, jotta kunto kohentuisi. Liiku matalalla sykkeellä, että rasva palaisi. Liiku tyhjällä vatsalla, eipäs kuin pari tuntia terveellisen ruoan nautittuasi. Harjoita lihaskuntoa ja kestävyyskuntoa tasapuolisesti. Muista treenata myös vatsanpohjan lihaksia kassajonossa. Älä unohda taukoliikuntaa. Purista, rentoudu, tanssi, riennä, hikoile, kehitä, venytä, vanuta, tempaise, rytmitä. Ai niin ja nauti. 

Muista syödä monipuolisesti ja säännöllisesti. Älä syö enemmän kuin kulutat. Syö harkiten hiilihydraatteja ja valitse ne viisaasti. Syö ainakin kahdesti viikossa kalaa, mielellään rasvaista kalaa, jotta saat d-vitamiineja. Muista myös hedelmät ja marjat, kokojyvät, maitotuotteet, b- ja c-vitamiinit. Älä unohda syödä vähintään puolta kiloa kasviksia joka päivä ja juoda kahta litraa vettä joka päivä. Valitse laadukkaat rasvat, mutta vältä piilorasvaa. Vältä sokeria. Syö usein ja vähän, älä syö yöllä. Laihduta, tankkaa, karsi, lisää, sekoita, vispaa, vatkaa, kuori, kypsennä. Ai niin ja nauti.

Muista nukkua riittävästi ja rauhoita ympäristösi. Käy ajoissa nukkumaan, älä juo kahvia tai muita piristäviä enää iltaisella. Tuuleta huone, hanki ryhdikäs tyyny ja laadukas patja. Rauhoitu ennen makuuhuoneeseen menoa ja vältä nukkumaan menoa heti liikuntasuorituksen jälkeen. Älä nuku mahallasi, tai selälläsi, ei täydellä eikä tyhjällä vatsalla. Nuku rauhallisesti, ilman pyöriskelyä ja kuorsaamista. Pimennä ja viilennä huone. Nuku mielellään kahdeksan tuntia. Älä mene virkeänä nukkumaan. Käytä unilääkkeitä vain tilapäisesti. Hanki tarvittaessa purentakiskot, vie vauva omaan huoneeseen. Unohda stressaavat asiat ennen sänkyyn menoa, noudata rem-unijaksojen rytmiä. Määrä ei korvaa laatua, mutta ilman ei tule toimeen, liikakaan ei ole hyväksi. Noudata luonnollista rytmiä, unohda kello. Unesta kai nautimmekin?

Pidä huolta maapallosta. Kierrätä ja pidä hiilijalanjälkesi mahdollisimman pienenä. Tee ekologisia valintoja, käytä joukkoliikennettä. Vältä kemikaaleja, lisäaineita, suosi luomua, marjasta, kalasta, sienestä. Kuluta harkiten ja suosi kestävää kehitystä. Huolehdi lähimmäisistäsi, ole kulturelli. Hanki koulutus, suorita asepalvelus, harrasta, hanki puoliso ja lapsia. Maksa veroja, käy työssä, pysy terveenä. Hoida hampaat, hanki rokotukset, älä ota kesäkissaa. Pese hampaat, kampaa tukka ja hymyile. Älä murjota.

Taisi tulla tämä ajatus selväksi? Maailma on pullollaan ohjeita, neuvoja, sääntöjä, käskyjä, lakeja ja asetuksia. Nykyaikaisen länsimaalaisen ihmisen elämä on tarkoin säänneltyä ja ohjeistettua. Jo kouluikään mennessä ihmistaimi osaa taitoja, joista vielä muutama vuosikymmen sitten ei osattu nähdä edes painajaisia. Puhumattakaan siitä tietomäärästä mitä teinin, aikuisen tai vanhuksen tulee hallita pelkästään selviytyäkseen päivittäisistä askareistaan. Elämän hallinta on työlästä. Edellä mainittujen ohjeiden ja sääntöjen lisäksi nykyihminen elää valtavassa informaatio tulvassa, josta hänen pitäisi osata reaaliaikaisesti kanavoida vain tarpeellinen ja itseään koskeva tieto.

Jos vertaan tämän päivän keski-ikäisen elämää hänen isovanhempiensa elämään saman ikäisenä, on ero valtava. Länsimainen kehitys on ottanut kuluneiden vuosikymmenien aikana valtavia harppauksia eteenpäin. Toki kehitys ja uudet keksinnöt ovat tehneet monesta asiasta aiempaa helpompaa. Koneet ja laitteet helpottavat elämäämme ja tiedostamme ympäristöämme eri tavalla kuin silloin tehtiin. Tämä näkyy tietysti myös terveydessämme – odettavissa olevan elinaika on pidentynyt, yhä pienemmät keskoset jäävät henkiin, puhumattakaan lääkkeiden, rokotusten ja terveydenhuollon mukanaan tuomasta terveemmästä ja kivuttomammasta elämästä.

Kukaan meistä ei osaa kuvitella millaisessa maailmassa elämme 30 vuoden kuluttua. Jos tahti ei rauhoitu täytyy ihmisgeenien muuntautua entistäkin hektisempään elämään. Suurien ikäluokkien kestoargumentti ”ei sitä vaan minun lapsuudessani tai ennen vanhaan” alkaa kääntyä heitä itseään vastaan. Ei voi sanoa enää, että nykyisin pääsee helpommalla. Aika moni minun ikäpolvestani muistelee kaiholla omaa lapsuuttaan, aikaa ilman kiirettä ja stressiä. Ei ollut monia mukavuuksia, mutta perusasiat olivat kunnossa, eikä ollut kurjuuttakaan. Pärjäsimme loistavasti ilman tietokoneita, matkapuhelimia, mikroaaltouuneja, videoita, dvd -soittimia, muistitikkuja, skannereita, pankki-automaatteja, internetiä ja miljoonia muita juttuja.

Meillä oli aikaa, muttei tylsää. Saattaisin valita lapsuuteni kaltaisen maailman jos voisin. Tosin silloin pitäisi luopua bloggaamisestakin.