torstai 11. lokakuuta 2012

Elämäni elokuvina

En varmuudella pysty sanomaan, että mikä olisi ensimmäinen elokuva minkä olen nähnyt elämässäni. Ensimmäinen elokuva, jonka näin elokuvateatterissa oli Walt Disneyn klassikkopiirretty Miekka Kivessä. Klassikko, mutta hieman sieltä harvinaisemmasta päästä. Minulla oli saman ikäinen serkkupoika, jonka kanssa vietimme lapsuudessa todella paljon aikaa yhdessä, mikä selittänee hieman poikamaisen valinnan. Samaisen serkun kanssa kävimme jossain vaiheessa oikein elokuvakerhossakin. Muistan paikan tunnelman ja penkit, mutten muista yhtään ainutta siellä näkemääni elokuvaa. 

Lapsuudessa katsoimme tv:stä paljon kotimaisia elokuvia, niitä mustavalkoisia klassikoita. Pidin erityisesti Suomisen Ollista, mutta Ansa Ikonen ja Tauno Palo olivat myös ihania. Kulkurinvalssi sekä Katariina ja Munkkiniemen Kreivi ovat jääneet parhaiten mieleen. Lapsuuden elokuvia ei voi ohittaa mainitsematta Pekkaa ja Pätkää, erityisesti Pekka ja Pätkä neekereinä on jäänyt mieleen. Ja tuo n-sana ei mielestäni ole vieläkään yhtään rasistinen. Uuno Turhapuroa toki katsottiin, mutten koskaan ihan täysin lämmennyt Uunon kohellukselle. Lapsuudeen ulkomaisia elokuvia en juurikaan muista, naapurin Marikki, Peppi ja Eemeli seikkailevat sekaisin elokuvana ja tv-sarjana muistoissani.

Hieman isompana lapsena katselin perhetuttujen kanssa kaikki Bond leffat useaan kertaan, samoin erikoistuimme katsomaan kuukauden westernit. Hyvät, Pahat ja Rumat sekä Mies Hevosena ovat jääneet mieleen. Näissä oli minulle jännitystä ihan tarpeeksi. Olin aivan liian pieni kun näin ekoja kauhuelokuvia Stanley Kubrickin Hohto on yksi parhaimpia ja karseimpia elokuvia mitä olen nähnyt. Edelleen inhottaa kävellä yksin tyhjällä hotellin käytävällä. Kauhuelokuvia tuli katsottua, samoin kuin käsittämätöntä väkivaltaakin vaikken koskaan siitä kovasti innostunut. Clint Eastwoodin Dirty Harry eli Likainen Harry tuli eräänä kesänä toisen serkkupojan kanssa katsottuna niin monta kertaa, että varmaan vieläkin osaan paljon elokuvan repliikkejä ulkoa; "Go ahead, make my day!. Tästä syystä Clintin laatta Hollywood Bulevardilla on jäänyt myös erityisesti mieleen.

Teininä ensimmäinen elokuvateatterissa sykähdyttänyt elokuva oli Grease. John Travolta ja Olivia Newton John tanssivat ja lauloivat suoraan teinin sydämeen. Toinen koskettava kokemus oli Francis Ford Coppolan ohjaama Outsiders, joka perustui yhden nuoruuden suosikkikirjailijani S.E. Hintonin kirjaan. Muistan vieläkin kuinka itkin silmäni niin punaisiksi, että piti parhaan kaverini kanssa käydä elokuvan jälkeen puistossa istuskelemassa ennen kuin menimme kaupungille rinksaa kävelemään. Hieman kevyempää aineistoa olivat Karate Kid, Paluu Tulevaisuuteen ja Breakfast Club ihanine idoleineen.

Nuoruudessa ekat treffit usein sovittiin elokuvateatteriin ja moni elokuva meni ohi kun piti jännittää treffien kulkua - piti miettiä, että ottaako kädestä kiinni ja laittaako kaveri kättä olalle ja ketä muita siellä leffateatterissa oli todistamassa treffien kulkua. Elokuvia tuli kuitenkin katsottua paljon, videovuokraamot lisäsivät kulutusta kovasti. Vaihto-oppilasvuonna katsoin paljon elokuvia ja minkä jälkeen elin pitkään siten, että olin nähnyt kaikki elokuvat, saatoin vuokrata elokuvan jonka suomennettu nimi ei aina herättänyt kelloja jo nähdystä elokuvasta.


Minun nuoruuteni leffoista luokittelen muutaman omiin klassikoihini. Kaksi elokuvaa, jotka on katsottava aina kun tilaisuus ovat: Top Gun ja Pretty Woman. Molemmissa elokuvissa on aivan loistavat soundtrackit! Myös Blues Brothers kuuluu olennaisena osana nuoruuteen. 

Aikuiseksi kasvettuani myös elokuvien budjetit kasvoivat. Kukapa ei pitäisi Forrest Gumpista, Rainmanistä tai Titanicista? Rahalla saa loistavia elokuvia. Olen myös viehättynyt Matrixin maailmasta - minä ja puolisoni istuimme katsomassa kolmososaa teini-ikäisten poikien kanssa. Aikuisiällä myös kotimaisiin elokuviin on satsattu enemmän rahaa, eniten olen pitänyt Kuutamolla elokuvasta sekä suomalais-ruotsalaisesta Äideistä Parhain elokuvasta. Vain kerran elämässäni olen lähtenyt elokuvista kesken elokuvan, osin elokuvan vuoksi, pääosin ihan muista syistä. Elokuva oli Kummisetä III. 

En tiedä voinko nimetä yhtään elokuvaa parhaaksi ikinä, mutta aika lähellä täydellistä on Sliding Doors (en kuollakseni muista mikä oli sen suomennettu nimi). Narskuvan napakkaa mustaa brittihuumoria joka solisee kuin kuiva siideri suoraan ytimeen. Parasta elokuvassa on kuitenkin sen jos olisin tehnyt toisin - ajatusmaailma, joka kutkuttaa sitä ikuista jossittelijaa minussa.


Aivan varmasti unohdin mainita jonkin tärkeän elämäni elokuvan, koska niitä on niin paljon! Mikä on sinun mielestäsi paras elokuva ikinä?

2 kommenttia:

  1. Testikommenttina totean, että Top Gun rules ok!

    T:Carita

    VastaaPoista
  2. Terve Marika.

    Parasta elokuvaa en pysty määrittämään, koska se ei ole vain mahdollista -> Genret tekevät siitä mahdottoman tehtävän. Nyt kun olen vinoillut taas tarpeeksi niin voisin tuohon mainita yhden kestosuosikin: Man on FIre

    T: Jani

    VastaaPoista

Sana on vapaa