Onko arkesi tylsää? Tässä muutamia vinkkejä, miten elämäsi
muuttuu ainakin hetkittäin jännittävämmäksi.
Mietoa, lähes leppoisaa pikku jännitystä kaipaavat voivat
aloittaa vaikkapa siitä, että jättävät herätyskellon iltaisin virittämättä ja
luottavat sisäiseen tiukuunsa. Melko varmasti yöstä tulee sekava, nukut
pätkissä ja nouset todennäköisesti sängystä ainakin tuntia normaalia
aikaisemmin. Lisäjännitystä saat, jos ajoitat tämän kokemuksen jotakin tärkeää
päivää edeltävälle yölle, kun aamulla pitäisi lähteä vaikkapa matkalle ja liput
on varattu tiettyyn junaan.
Astetta enemmän hikoiluttaa jos varaat itsellesi ajan
johonkin lääketieteelliseen tai kosmeettiseen toimenpiteeseen. Jollekin jo
verikokeeseen meno voi olla jännittävää, mutta vatsalaukun- tai
peräsuolentähystys, hampaanpoisto tai juurihoito, brasilialainen vahaus tai kemiallinen
ihonpuhdistus saavat takuulla valtaosalla jopa vatsan sekaisin. Vielä
tuskallisempaa on laboratoriotestien tulosten jännittäminen, puhumattakaan
joutumisesta leikkaussalin asiakkaaksi.
Itse inhoan edelleen pimeää. Monet lapset pelkäävät pimeää
ja väitän, että harva aikuinenkaan siitä nauttii. Pimeä katu tai vaikkapa
autohalli on mielestäni karmea paikka, mielessä vilkkuvat kaikki kamalat
dekkarit ja elokuvat missä joku seuraa pimeässä ja hyökkää kimppuun pahoin
seurauksin. Myös pururadat voivat olla kamalia, erityisesti sellaiset jotka
kiemurtelevat metsän keskellä (ei todellakaan tarvitse olla edes hämärää).
Pienikin risahdus metsässä tai linnun pyrähdys editse ja sydän ottaa
kierroksia. Olen tosin lapsena törmännyt muutaman kerran housut kintussa
seisovaan mieheen pururadalla tai koulumatkalla – tämä lienee traumatisoinut
minut. En muuten koskaan ole kuullut kenenkään törmänneen pururadalla ryntäitään
tai muita sulojaan esittelevään naiseen? Pimeysjännitystä voi hakea näin
syksyllä tietysti myös tienpiennarlenkillä tummissa vaatteissa ja ilman
heijastimia.
Erilaiset tee-se-itse projektit ovat paitsi ammattilaistyötä
edullisempia, myös jännitystä tarjoavia kokemuksia. Tässäkin kategoriassa voi
ensin aloitella kevyesti kutkuttavilla tempuilla ja kun niistä ei enää saa
haluamaansa potkua voi pikkuhiljaa laajentaa ja monimutkaistaa operaatioitaan.
Aloittaa voi vaikkapa hiusten kotivärjäyksellä ja permantoinnilla, välivaiheessa
voi edetä tapetointiin ja maalaukseen, tyhmimmät yrittävät hoidella itse esimerkiksi
metsurin ja sähkömiehen hommat.
Viime aikoina olen saanut nauttia reistailevan laitteen
suomasta jännityksestä. Autoni on satunnaisesti kieltäytynyt jatkamasta matkaa
muutaman minuutin hyvin sujuneen ajelun jälkeen. Erityisesti risteyksissä
autollani on rohkeus pettänyt. Minun on pitänyt siinä sitten keskellä
risteystä, naama punaisena ja selkä hikisenä, kohdata kanssa-autoilijoiden iva
ja raivo. Tässä kohdin maailma on vielä naiskuljettajille ikävämpi kuin
miehille. Naiskuljettajathan aina lehtikirjoituksissakin ajavat tietoisesti
kolareita, kun mieskuljettajien autot usein tuntemattomista syistä ajautuivat
ojaan tai vastaantulijoiden kaistalle. Samalla oletuksella naiskuljettaja on
tumpeloinut ratissa kun auto sammuu risteyksessä, harvalle tulee mieleen, että
vika voi oikeasti olla autossa. Ikävää oli käydä varaamassa aika
korjauksellekin. Kun osaa vaan selittää miten auto toimii tai siis tässä
tapauksessa ei toimi, osaamatta käyttää auton osien hienoja nimiä ja
autoteknistä slangia.
Todella teflonisille tyypeille, joille edes
tapaturma-alteimmat harrasteet eivät enää nostata adrenaliinia, voisi enää kai
suositella täydellisesti väärään paikkaan joutumista väärään aikaan.
Perinteinen värikkäiden adjektiivien vaihto rotevan kaverin kanssa
pikkutunneilla nakkikioskilla toiminee aina. Eksoottiset ruokakokeilut vaikkapa
tavaratalon roskiksesta dyykatuilla antimilla voisi myös olla jännittävää,
siinä missä suojaamaton seksi, internetistä tilatut lääkkeet, tuntemattomat
sienet ja marjat sekä erilaiset käärmeet ja hämähäkit lemmikkeinäkin.
Minulle riittävät kuitenkin ihan kesyt jännikkeet. Riittää,
että laitan rullaluistimet kotona jalkaan (ei tarvitse edes mennä ulos ovesta)
tai erehdyn lupaamaan puhua julkisella paikalla. Kun nämä sujuvat voi ehkä
laskea jarruttelematta hiihtoladun korkeimman mäen alas tai laulaa julkisesti
karaokessa tai mennä niiden rullaluistimien kanssa ulos ovesta.
okei, tää oli aika hauska, kiitos maria hirvi
VastaaPoista