perjantai 18. tammikuuta 2013

Kuumeessa miettii kummia

Ihana pinkki kuumemittari


Oletko törmännyt tuotteeseen, jolla on sinun nimesi? Tiedättähän kun tuotteilla on nimiä kuten Sanna käsisaippua, Paavo matto, Heikki hylly, Henna hetekka, Roosa patja ja tätä rataa. Osa nimistä ja tuotteista sopivat toisilleen, mutta mielestäni olisi kohtuullista jos ihmisten nimiä ei käytettäisi minkään huonekalun tai pukamavoiteen tai muun jokseenkin kyseenalaiseen valoon saattavan tuotteen nimenä. Tai sitten vaihtoehtoisesti esimerkiksi kaikki Veikko -nimiset saisivat korvausta siitä, että heidän nimeään käytetään Veikko Vessaharjan markkinoimisessa. Olisihan se helpompi kestää sitä kavereiden naljailua jos voisi todeta saavansa jokaisesta myydystä Veikko Vessaharjasta provikat. 

Vessoista tuli mieleeni, että en ymmärrä miksi ihmiset poistuessaan vessasta, eivät huolehdi siitä, että pytty ympäristöineen jää seuraavalle kävijälle vähintään yhtä siivoon kuntoon kuin se oli tullessa. En nyt puhu oman kotivessan yövisiiteistä, jotka hoidetaan pimeässä ja puoliunessa, vaan keskellä kirkasta päivää yleisessä, koulun, työpaikan, kirjaston tai kahvilan vessassa tehdyistä visiiteistä. Jotenkin vielä miehiltä ja lapsilta voisi ne kolme ruskeaa adidas raitaa tai keltaiset pisarat renkaalla ymmärtää, mutta minun kokemukseni ovat pääsääntöisesti sieltä luukusta jonka ovessa on hameella varustettu tikku-ukko. Vessaharja ei ole tarkoitettu ainoastaan siistijän käteen ja ilmaisena vinkkinä joskus extra huuhtelukin saattaa hoitaa raidat pois posliinista! En myöskään ymmärrä sitä, miksi unisex eli molemmille sukupuolille tarkoitetuissa yleisissä vessoissa, ei ole istumispakkoa. Erityisesti junan heiluvassa vessassa on roiskittu pitkin seiniä niin paljon, että mikään pesuaine ei poista sitä lemua. Junaliput ovat nykyisin niin kalliita, että oikeastaan pitäisi kansalaisadressi laatia, missä vaaditaan istumapakkoa tai erillisiä naisten vessoja. Ei tarvinne edes mainita, että sama pätee vielä paremmin lentokoneen mikroskooppisen pieneen vessaan. 

Kalliista lentolipuista tuli mieleen lottoaminen. Miksi lotossa ei voitaisi niitä hyperjättipottien sijaan jakaa vaikkapa jollakin kierroksella kaikilla tasoilla huomattavasti normaalia isompia voittoja. Olisi niin palkitsevaa jos neljällä oikein saisi sen säälittävän kahden ja puolen euron sijaan vaikka kaksi ja puoli sataa. Parasta olisi, mikäli tämä tulisi voittajille yllätyksenä. Eniten olen miettinyt sitä, että jos vaikka kymmenellä peräkkäisellä kierroksella ei ole yhtään numeroa oikein pitäisi siitäkin saada vähintään puoli miljoonaa. Kyllä on numerot taidolla valittu jos ei ole yhtään ainoaa osumaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sana on vapaa