maanantai 1. heinäkuuta 2013

Loistava jossakin

Sanotaan, että jokainen on taitava jossakin. Entä sitten jos ei ole? Pitää tyytyä olemaan täysin kykenemätön, surkea räpeltelijä, yli-innokas aloittelija, keskiverto taapertaja tai potentiaalia omaava amatööri. Ammattilaiset ja taitajat ovat oma kastinsa. Suurin osa meistä tekee jotain työtä ja saattaa olla hyvä työssään. Kurjaa jos työkin on sellaista, että kuka tahansa voi korvata sinut ihan koska vaan. Ehkä tämän vuoksi työelämässä osa ihmisistä ei kerro omasta työstään tai projekteistaan liikoja, jotta voisi tuntea itsensä tärkeäksi, vaikeasti korvattavaksi. Jotta edes yksi asia olisi hankaloitunut tai peräti jumittanut sen vuoksi, että kyseinen henkilö on poissa työpaikalta. Jotta edes muutaman hetken ajan työpaikalle palatessa tuntuisi, että on odotettu ja tärkeä, merkityksellinen.


Ehkä jokainen meistä ei edes koe tarvetta olla hyvä jossakin. Tai toisille riittää, että on hyvä nukkumisessa, syömisessä tai television katselussa. Joku taas on harhainen ja kuvittelee olevansa loistava jossakin asiassa, kunnes jonakin kauniina päivänä tipahtaa pumpulikuvitelmistaan realismin asfalttiin ja tajuaa olevansa korkeintaan keskinkertainen. On toki niitä, jotka eivät koskaan asiaa tajua tai kieltäytyvät ainakin myöntämästä edes itselleen, etteivät ole maailmannapoja missään asiassa. Pahinta on se typerä selittely nysväämiselle, epäonnistumiselle tai keskinkertaisuudelle. Erityisesti minua risoo kun syytetään omasta osaamattomuudesta muita tai olosuhteita. 


Mutta olla hyvä tai suorastaan loistava jossakin, on vaikeaa. Monella meistä on aina ollut tunne, että olemme olemassa ja elämme koska sillä on jokin tarkoitus. Usein elämän tarkoitus on olla hyvä jossakin asiassa, kokea onnistumista, olla merkityksellinen. Kaikki eivät voi olla huippu-urheilijoita, taiteilijoita, lääkäreitä tai maailman parhaita vanhempia. Monen meistä on tyydyttävä olemaan häviäjiä, väliinputoajia ja niin, niitä tylsääkin tylsempiä ihan tavallisia ihmisiä. Missä vaiheessa tajuamme, etteivät eväämme riitä maailman historiaan jäämiseen tai sen muuttamiseen? Milloin kaikki on menetetty ja alamme tyytyä massojen kohtaloon?  Saako tämän asian kanssa ikinä tulla sinuiksi? Vain pieni osa ihmisistä jää historiaan. Silti meidän on mahdollista olla taitava jossakin asiassa. Maailmassa on paljon asioita, jotka eivät ole historian tai edes muiden ihmisten mielestä merkityksellisiä, mutta ovat tärkeitä juuri sinulle tai minulle. Saatat olla  luonnonlahjakkuus vaikkapa sukan parsimisessa, tikun poistamisessa, letun paistossa tai roskien lajittelussa. Monet meistä ovat oikeasti todella virtuooseja monessa asiassa. Ongelma ei olekaan taidoissa, vaan siinä ettemme itse arvosta itseämme. Tarvitaan usein toinen ihminen toteamaan asia. Haastan sinut, lukijani, miettimään kolme asiaa, missä itse olet hyvä. Haastan sinut myös kertomaan kolmelle ihmiselle ainakin yhden asian missä he ovat mielestäsi aivan loistavia. Olisipa hauska kuulla mitä keksitte ja miten ne kolme reagoivat asiaan?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sana on vapaa