Aamufasusta hyvä päivä

Suomalaisilla on kovasti sananlaskuja ja uskomuksia. Mystinen vanha kansa ennustaa ja jälkiviisastelee. Pohjolan väki on tunnetusti melankolisuuteen taipuvaista ja manaa aina sitä pahinta, sananlaskutkin ovat melko synkkiä ja taikauskoisuudetkin etupäässä epäonneen johtavia. Onnenpotkua  ennustellaan harvoin, jos milloinkaan, ehkä positiivisin sananlasku, joka tulee mieleeni on, ”iltarusko hyvä rusko, aamurusko päivän pasko”.  Suomalaista positiivisuutta parhaimmillaan, aina aamuruskoon asti. Miten kaunis aamurusko voisi tarkoittaa pahaa? Vanhan kansan aikaan aamurusko ei edes tarkoittanut saastunutta ilmaa – kenties se lupasi hallaa, sateita tai pakkasia. 

Taikauskolla on yritetty välttää huonoa onnea. Kukapa kävelee tikkaiden ali eikä sylje kolmesti olkansa yli mustan kissan ylitettyä tien. Sirpaleet tuovat onnea, mutta peilin särkyminen onkin kamalaa.

Perinteisistä hyvän onnen uskomuksista pidän eniten ”nuttu nurin, onni oikein” – uskomuksesta. Minulle käy usein niin ja tietysti julkisella paikalla. Kerran junassa kanssamatkustaja tuijotti minua epämiellyttävän pitkään. Juuri ennen Helsingin päärautatieasemaa (onko siellä jossain sivurautatieasema muka?) hän keräsi rohkeutensa ja totesi, että ”sinulla taitaa olla villatakki väärin päin kun tuossa on tuo sauma näkyvissä.” No olihan se. 

Kuva: Timo Hirvi

Koska suomalaisilla on niin vähän hyvän onnen uskomuksia, olen kehitellyt itselleni ihan omia. Tärkein omista uskomuksistani on aamufasu. Jos aamulla näkee fasaanin, tulee päivästä onnistunut ja sujuva. Erityisen onnekas päivä on jos fasaani rääkäisee päin näköä. Fasua on laajennettu siten, että mitä harvinaisemman luontokappaleen näkee aamulla, sitä loistavampi päivästä tulee.  

Joskus miettiessäni ratkaisua asioihin saatan kysyä neuvoa radiolta. Niin pöpi en vielä ole, että juttelisin radiolle, mutta saatan vaikkapa autoillessani miettiä jonkun kysymyksen valmiiksi ja päättää, että seuraava radiosta soiva laulu antaa vastauksen kysymykseeni. Arvaatte varmaan miten törkeästi harmittaa kun laulu on vaikkapa ranskan tai italiankielinen. Pieni ihminen joutuu googlettamaan laulun sanat ja sitten vielä kääntämään lyriikat suomeksi. Tai sitten pitää vaan päättää, että ei kun sittenkin se on se seuraava laulu.

Hyvää onnea tuottaa mielestäni myös se, kun toimiessani koripallopelissä pöytäkirjan pitäjänä esimerkiksi pelaaja numero 8 tekee pisteen 8. Eräs tuttavani kiinnitti tähän alun perin huomiota ja sanoi, ettei hänelle ikinä käy niin ja minulle kävi jälleen. Myös erilaiset sattumanvaraiset numeroiden täsmäykset lankeavat tähän kategoriaan. Sellainen, että nappaa vaikka epämääräisen kourallisen teelusikoita laatikosta ja niitä on juuri yhtä monta kuin kattamiasi kahvikuppeja. (Sinänsä hölmöä laittaa teelusikoita kahvikuppeihin, miksei ole olemassa erikseen kahvilusikoita, vai onko?). Jos vielä nappaa nipun serviettejä ja niitäkin on juuri oikea määrä niin sitten alkaa jo pelottamaan.

Joskus ollessani aikeissa soittaa ihmiselle ja tapaillessani puhelinta tai näppäillessäni kyseisen henkilön numeroa, tämä henkilö soittaa minulle. Tämä jos jokin on hyvän onnen enne. Mitä harvinaisemmasta soittajasta on kysymys sitä isompaa onnea on tiedossa. Niin tai niinhän minä haluan uskoa. Väliäkö sillä tuoko se onnea vai ei, positiiviselle asenteelle on aina käyttöä. Nämä hyvän onnen uskomukset ovat hieman samanlaisia kuin horoskoopit, niihinkin minä uskon vain silloin kun ne lupaavat jotain hyvää.